Helsinki, Suomi

Hei! Kotimatka Kiinasta ei sujunut ihan nappiin, mutta pääsin kuitenkin lopulta kotiin tiistai-iltana. Jouduimme jäämään ensin Pekingiin yöksi maanantaina, kun lentolippujen ostamisessa oli hämminkiä. Tiistaina lentoni Pekingistä Moskovaan myöhästyi sitten sen verran, etten ehtinyt enää illan viimeiselle Helsingin jatkolennolle. Aeroflot järjesti minut kuitenkin onneksi kotiin myöhemmällä lennolla Tukholman kautta, eikä minun tarvinnut jäädä Moskovaan yöksi. Matkustaminen kesti kuitenkin yhteensä puoli vuorokautta, mikä ei ollut ihan optimaalista.

Pääsin keskiviikkona heti lääkäriin kotiin päästyäni, mikä oli hyvä juttu. Aluksi arveltiin, että kylkiluukin olisi saattanut murtua, mutta nopeiden tutkimusten jälkeen se teoria hylättiin ja epäilyt siirrettiin vatsalihasvammaan. Varmuuden vuoksi päätimme ottaa kyljestä magneettikuvat, joiden tulokset selvisivät seuraavana päivänä. Kuvista näkyi selvästi, että sisemmässä vasemmanpuoleisessa vinossa vatsalihaksessani oli venähdys yhdennentoista, eli toiseksi alimman, kylkiluun kohdalla. Venähdys oli tapahtunut hyvin lähellä kohtaa, lainaa helposti jossa lihas kiinnittyy luuhun, minkä takia myös kylkiluussa oli hieman turvotusta. Vamma oli siis aika lailla odotetunlainen, ja valitettavasti sen paraneminen vie jonkin aikaa. Alustavien arvioiden mukaan minun pitää olla pelaamatta noin neljä viikkoa, mikä tuntuu tietysti tosi pitkältä ajalta tässä vaiheessa kautta. Tarkkaa aikaa lajitreenaamisen aloittamiselle on tässä vaiheessa kuitenkin vielä mahdoton sanoa, mutta varmaankin joskus toukokuun puolivälin hujakoilla kuulostaisi realistiselta.

Kylkeni oli ensimmäiset päivät aika kipeä ja se haittasi ihan jokapäiväistä elämääkin aika paljon. Kaikki vartalon kierrot ja taivutukset tekivät pahaa, kuten myös jalan nosto ja ihan vaikkapa tavallinen juokseminen. En siis voi tehdä tällä hetkellä juuri mitään, ja lepäänkin vain ihan rauhassa nyt vielä muutaman päivän, mikä voi tehdä keholle ja mielelle ihan hyvääkin. Edessä on kuitenkin vielä pitkä kesä ja syksy, joiden aikana pidemmän levon pitäminen tulee olemaan haastavaa.

Kylkeeni laitettiin nyt kinesioteippi, joka pitää kivun uskomattoman hyvin poissa. Pystyn jo liikkumaan melkein normaalisti, enkä varo koko ajan kipeää kohtaa. Tämä nopeuttaa toivottavasti paranemista ja estää varomisen mukanaan tuomat uudenlaiset ongelmat. Tässä kuva kylkeni tämänhetkisistä pirteänvärisistä teippauksista. Myös vanhojen teippien jäljet näkyvät aika hyvin tai suomi! 🙂

Seuraavat päivät blogissani on varmaan aika hiljaista, mutta kerron varmasti taas kuulumisia ja fiiliksiä, kun pääsen taas harjoittelun makuun kentän ulkopuolella. Tennistreeni saa vielä odottaa, mutta eipähän pitäisi ainakaan intoa puuttua sitten, kun pääsen taas lyömään palloa.

Tähän loppuun haluaisin laittaa vielä tällaisen hauskan nostalgiakuvan. Olen siivoillut tänään kaappejani, joista löytyi aika monta vanhaa mailaa, ja makeasti ihan ensimmäisiä mailojani lukuun ottamatta kaikkia käyttämiäni malleja tuli vastaan ainakin yksi kappale. Tässä siis viimeiset kahdeksan käyttämääni mailamallia järjestyksessä. Kuka tunnistaa ja osaa nimetä ne kaikki? 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *